Tekstit

Abiturienttien syväluotaus koettuun ja nähtyyn

Tiistai oli matkamme viimeinen ja ehkä myös tapahtumarikkain päivä. Ohjelmamme oli tiivis ja runsassisältöinen. Tässä kirjoituksessa keskitymme pohtimaan matkaamme Pietarista Viipuriin. Päivän suunnitelma kulki kutakuinkin seuraavasti: aamupäivällä siirtyisimme Viipuriin, reitin mukaillessa jatkosodan loppuaikojen suomalaisten lopullista perääntymistä kannakselta.   Puoliltapäivin nauttisimme lounaan Viipurin Pyöreässä tornissa, ja iltapäivän kiertelisimme sotahistorioitsija Bairin johdolla Viipurissa ja Tali-Ihantalan taistelupaikoilla. Aloitimme Venäjän-ekskursiomme kotitaipaleen hyvissä ajoin tiistaiaamuna Pietarista. Poistuessamme ruuhkaisesta kaupungista reittimme poikkesi mystisen “trollitehtaana” tunnetun rakennuksen kautta. Viralliselta nimeltään paikka on Internetvalvontavirasto, eikä itse rakennuskaan juuri herätä mielikuvia suuntaan tai toiseen. Kuitenkin virastossa tiedetään työskentelevän ainakin 400 “trollin”, joiden työnkuvaan kuuluu monialainen mielipidevaikuttamin
Lähetä kommentti
Lue lisää

Ylen toimittaja Iida Tikka HI07 -kurssin kyselytunnilla

Kuva
Pitkään Venäjällä asunut toimittaja vieraili 7.11. opintomatkamme jälkeen Olarissa. Keskustelu lainehti vilkkaana ja Iida vastaili asiantuntevasti kurssilaisten mieltä askarruttamaan jääneisiin kysymyksiin. Kysymykset koskivat niin Venäjän presidentinvaaleja kuin Karjalan asemaa osana nykyistä Venäjän federaatiota.
Lähetä kommentti
Lue lisää
Kuva
Tiistaina aloitimme matkan Viipurin ja sen läheisten Kannaksen rintamapaikkojen läpi takaisin Suomeen. Rintamalinjojen paikoilla käyminen asetti sodasta opitut ja kuullut tapahtumat aivan uudenlaiseen perspektiiviin. Pistävän kylmässä talvisäässä ampumahautojen ja korsujen äärellä saattoi vain kuvitella millaista on ollut käydä asemasotaa.   Paluumatakalla Viipurissa meitä opasti sotahistorian harrastaja ja museon omistaja Bair Irincheev.   Hän kertoi meille niin Viipurin menetyksestä kuin Tali-Ihantalan taisteluista. Kävimme muun muassa Tali-Ihantalan taisteluiden tulenjohtopaikalla, joka oli periaatteessa kolmen ison kiven rykelmä. Kivien taakse oli hyvä piiloutua, sillä niiden alle pystyi suojautumaan pommituksilta.   Samoissa jalanjäljissä, joissa suomalaiset olivat jatkosodan aikana kulkeneet, teki sodasta ensimmäistä kertaa realistisen. Se oli aiemmin näyttäytynyt hirveänä tapahtumana, joka oli tapahtunut yli 70 vuotta sitten. Ensimmäistä kertaa oli mahdollista edes
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kannaksen halkijuoksun tunnelmissa

Kuva
Karjalan kannaksen suurhyökkäys oli Neuvostoliiton suursotatoimi, jonka tavoitteena oli nopea ratkaisu kauan jatkuneeseen asemasotaan suomen rintamalta. Hyökkäys alkoi 9.06.1944 ja oli osa idästä länteen suuntautuvaa hyökkäystä, jonka tarkoituksena oli tukea päivää aiemmin länsirintamalla tapahtuneen Normandian maihinnousun aloittamaa hyökkäystä. Sotatoimet kannaksella alkoivat yllättäen ja niitä oli edeltänyt tiukka salailu neuvostorintamalla. Jälkikäteen on epäilty että Suomen tiedustelu olisi kuitenkin saanut vihjeitä tulevasta hyökkäyksestä ja Suomen sotajohdon toimenpiteitä on kritisoitu. On esimerkiksi ajateltu Suomen johdon olleen liian vakuuttuneita Neuvostoliiton hyökkäysten suuntautuvan suoraan kohti Saksaa ja Berliiniä. Aamulla 14.6. neuvostojoukot hyökkäsivät Kuuterselällä. Kuuterselkää puolustaneen joukon puolustus alkoi pian olla epävakaata ja he joutuivat vetäytymään Kuuterselän kyläaukean pohjoispuolelle. Heti vetäytymisen jälkeen neuvostojoukot siirtyivät Kuuterse
Lähetä kommentti
Lue lisää

Leningradin piiritys

Kuva
Vierailumme Leningradin piiritys -museossa Pietarissa oli lyhyt, mutta informatiivinen. Museo elävöitti mielikuvaamme piirityksestä monipuolisella sisällöllään. Kiersimme museon opettajien opastuksella. Vanhat lehtleikkeet, esineet ja ennallistukset selkeyttivät tapahtumien kulkua. Tavallisten kansalaisten elämä piirityksen aikana tuli hyvin esiin ja sai ajattelemaan siviilien kärimyksiä sota-aikana eikä vain rintamalla olleiden kärsimyksiä. Museon lukuisat erilaiset yksityiskohdat kuten vaatteet, varusteet ja lavastukset elävöittivät mielikuvaamme tapahtumista. Käynti Piskarievin hautausmaalla oli koskettava kokemus. Hautausmaalle on haudattu tuhansittain Leningradin piirityksen uhreja. Ilta oli jo hämärtynyt saapuessamme paikalle, joten ikuisen tulen liekin valo pääsi oikeuksiinsa. Edes pieni tihkusade ei pilannut tunnelmaa Äiti Venäjä -patsaan alla klassisen musi
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pietari-Paavalin linnoitus

Kuva
Pietarin keskustassa liikkuessaan ei voi olla huomaamatta Pietari-Paavalin linnoitusta, jonka ruosteenpunaiset muurit ja Pietari-Paavalin katedraalin 122 metrin korkeuteen pistävä huippu hallitsevat Nevan pohjoispuolista rantasiluettia. Matkustimme koulumme kanssa Pietariin, jossa maanantaiaamuna kävimme vierailulla kuuluisassa turistikohteessa, Pietari-Paavalin kirkossa, joka sijaitsee Pietari-Paavalin linnoituksessa. Linnakkeen keskellä sijaitsee Domenico Trezzinin suunnittelema, 122 metriä korkealla tornilla varustettu Pietari-Paavalin katedraali, joka valmistui vuonna 1733, ja on toiminut keisarien hautapaikkana Pietari Suuren ajoista alkaen.   Linnoituksen muurien rakentaminen kesti yhteensä lähes 40 vuotta. Sitä ei kuitenkaan koskaan tarvittu varsinaisissa sotatoimissa, ja Kronstadtin merilinnoituksen valmistuttua Pietari-Paavalin linnoitus jäi kokonaan vaille sotilaallista merkitystä. Myöhemmin linnoitus on toiminut muun muassa vankilana. Nykyään se on osa Pietari
Lähetä kommentti
Lue lisää

Suomi100 -opintomatka: Pietari 1917 - Kannas 1944

Osana Olarin lukion itsenäisyyden satavuotisjuhlia perinteinen kaupunkihistorian kurssi HI07 suuntasi 25 opiskelijan ja kahden opettajan voimin yli itärajan. Monella opintomatkalaisella oli omia sukujuuria Karjalankannaksella, mutta melkein kaikki olivat ensimmäistä kertaa Venäjällä. Matkan (29.10 - 31.10) päätarkoituksena oli tutustua sadan vuoden takaisten tapahtumien lisäksi myös Suomen kohtalonvuosiin toisessa maailmansodassa. Pietarissa olimme Venäjän vallankumouksen pyörteissä 1917, jonka aikana Suomi itsenäistyi. Perehdyimme myös Leningradin piiritykseen, jonka purkautumiseen liittyi Neuvostoliiton suurhyökkäys jatkosodan lopulla kesällä 1944. Vierailimme taistelupaikoilla Kuuterselässä, Viipurissa ja Tali-Ihantalassa. Sade ja kolea ilma eivät haitanneet. Niin historialliset tapahtumat kuin elämänmeno nyky-Venäjällä tempaisivat opiskelijat mukaansa. Allaolevasta blogista pääset tutustumaan opiskelijoiden esityksiin ja heidän kokemuksiinsa matkasta. https
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pietarin verisunnuntain maisemissa

Kuva
Tein esitelmäni verisunnuntain tapahtumista tälle historian opintomatkalle. Verisunnuntai tapahtui 22.01.1905 Pietarissa juuri tällä aukiolla. George Gapon, ortodoksinen pappi johti tätä marssia ja keräsi työläisiltä nimiä anomukseen työläisten olojen parantamiseksi. Tuona sunnuntaina noin 150 000 ihmistä marssi Talvipalatsiin papin johdolla. Talvipalatsin aukio Nikolai II oli johdossa tsaarina, jota kansa aluksi kunnioitti. Hänelle oli annettu jopa lempinimi, “pieni-isä”. Protestoinnin aikana kansa halusi osoittaa asiansa mahdollisimman kunnioittavasti, marssimalla palatsiin parhaissa pyhävaatteissaan lasten sekä naistenkin kanssa sekä laulamalla virsiä. Tämän takia tapahtumaa kutsuttiin rauhalliseksi protestiksi.  Syyt protestointiin olivat seuraavat. Työläiset tekivät pitkiä työpäiviä pienellä palkalla. Terveydestä eikä turvallisuudesta välitetty työpaikoilla, joten loukkaantumiset, vahingot sekä sairastumiset olivat yleistä.   Tuotanto, ulkomaan kauppa ja valt
Lähetä kommentti
Lue lisää